TALOUSHALLINNON AVAINLUVUT

Tällä sivulla on kerrottu perustiedot taloushallinnon avainluvuista: korot, verotuksessa hyväksyttävät matkakulujen korvaukset, luontoisedut ja palkan sivukulut.

Korkotietoa

Peruskorko

Valtiovarainministeriö vahvistaa puolivuosittain peruskoron määrän. Peruskorkoa käytetään verotuksessa mm. osakeyhtiön osakkaalle annetun osakaslainan (jota ei veroteta tuloverotuksessa osakkaan tulona) vähimmäiskorkona. Peruskorkoa käytetään myös laskettaessa elinkeinonharjoittajan tai henkilöyhtiöiden (Ay, Ky) negatiivisen oman pääoman vuoksi verotuksessa vähennyskelvottomien korkojen määrää.

Viivästyskorko

Rahavelalle maksettavaa viivästyskorkoa säätelevä laki on Korkolaki (20.8.1982/633). Suomen Pankki ilmoittaa puolivuosittain korkolain mukaisen viitekoron, jota käytetään viivästyskoron määrittämisessä. Viivästyskoron määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko. Tämä määrä on korkein kuluttajakaupassa perittävä viivästyskorko.

Kaupallisissa sopimuksissa eli elinkeinonharjoittajien välissä sopimuksissa viivästyskorko voi olla kahdeksan prosenttiyksikköä kulloinkin voimassa olevaa viitekorkoa korkeampi. Yritykset voivat kuitenkin sopia koron määrästä myös toisin.

Elinkeinonharjoittajien ja hankintayksiköiden välissä sopimuksissa viivästyskoron vähimmäismäärä on edellä mainittu kaupallisia sopimuksia koskeva korko eli viivästyskoron määrä on vähintään kahdeksan prosenttiyksikköä kulloistakin viitekorkoa korkeampi. Hankintayksiköitä ovat muun muassa valtio ja sen liikelaitokset, kunnat ja kuntayhtymät sekä kirkot ja niiden seurakunnat. Asiasta säädetään laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista (18.1.2013/30).

Verotuksen korot

Verotusta varten vahvistetaan korot vuosittain. Verotiliin liittyen vahvistetaan viivästyskorko ja hyvityskorko. Myöhästyneelle veron maksullle lasketaan viivekorkoa ja veronlisäystä. Lopullisessa verotuksessa verolipulla maksettavalle verolle määritetään osakeyhtiöitä ja osuuskuntia varten maksettava yhteisökorko tai veronpalautukselle maksettava palautettava yhteisökorko. Luonnolliselta henkilöltä perittävä jäännösveron korko ja palautuskorko vahvistetaan erikseen.

Siirry korkotietojen infotauluun tästä.

Matkakustannusten korvaukset

Verohallinto antaa kutakin kalenterivuotta varten päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista. Päätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja verovapaat enimmäismäärät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Maksettavan korvauksen määrä voi olla tätä määrää pienempi tai suurempikin riippuen tehdystä sopimuksesta. Mikäli määrä ylittää verohallinnon päätöksen mukaisen määrän on siitä toimitettava ennakonpidätys ja maksettava normaalit palkan sivukulut.

Siirry matkakustannusten korvausten infotauluun tästä.

Luontoisedut

Verohallinto antaa vuosittain päätöksenä verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Tyypillisiä luontoisetuja ovat ravinto-, auto- ja asuntoedut.

Siirry luontoisetujen infotauluun tästä.

Palkan sivukulut

Työntantaja joutuu maksamaan palkanmaksuun lisäksi pakollisia sivukuluja. Pakolliset sivukulut ovat työantajan sosiaaliturvamaksu (sotu-maksu), eläkemaksu (TyEL tai yrittäjillä YEL), tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu.

Siirry palkan sivukulujen infotauluun tästä.