Listaamattomien yhtiöiden osingonjako kuohuttaa mieliä

Osinkotulon-saaminen-at-blogi-300x300Ruotsin viime syyskuussa ilmoittama päätös alentaa oma yhteisöverokantansa 22 prosenttiin lisäsi painetta yhteisöverokannan alentamiseen myös Suomessa. Vielä suurempi paine tulee Virosta, jossa yhtiöt maksavat veroa vain jakamastaan voitosta.

Hallitus päätti maaliskuun neuvotteluissaan vuosien 2014-2017 budjettikehyksistä alentaa yhteisöjen verokantaa 20 prosenttiin ja kiristää osinkotulojen verotusta. Hallituksen tiedottaminen tehdyistä päätöksistä ontui pahasti. Nyt Pääsiäisen pyhinä on myös käynyt ilmeiseksi, etteivät kaikki ministeritkään ymmärtäneet mitä tehdyt päätökset tarkoittavat.

Päätöksen mukaan lukumääräisesti harvojen erittäin varakkaiden listaamattomien yhtiöiden osakkaiden kokonaisverorasitus kevenisi. Suurimmalla osalla yrityksistä ja yrittäjistä muutos olisi kohtuullisen pieni suuntaan tai toiseen. Varakkaiden saama veroetu on jo synnyttänyt äänekkään jälkipyykin ja vaatimuksia tehtyjen päätösten muuttamiseen.

Hallituksen kehysriihessään kertaalleen päättämässä listaamattomien yhtiöiden osingonjaon verotuksen uudistamisessa on kuitenkin rakenteellisesti erittäin hyvät osaset.

Päätetyssä uudessa mallissa verotus yksinkertaistuisi olennaisesti siten, että yrittäjän olisi mahdollista laskea osinkojen veroseuraamus etukäteen käyttämättä siihen konsulttiapua. Toiseksi verotus kannustaisi edelleen jättämään osan voitoista yritykseen. Tämä on nykyisen ja ajatellun uuden järjestelmän paras ja koko yhteiskuntaa eniten hyödyttävä ominaisuus.

Osakeyhtiöiden tilinpäätösratkaisuissa olemme jo useamman vuoden ajan  suositelleet yrittäjille oman yrityksen vakavaraisuuden kasvattamista pahan päivän varalle. Tätä neuvoa on tukenut myös pieni verokannustin. Kokemuksemme mukaan juuri liian pienin omin pääomin toimivat yritykset ovat niitä, jotka joutuvat lopettamaan toimintansa pienenkin vastoinkäymisen vuoksi. Suuren asiakkaan menetys tai suhdannekuoppa eivät saisi kaataa yritystä. Yrityksen pelivaran kasvattaminen on samalla keino vakuuttaa perinteisin rahoittaja eli pankki siitä, että yrityksen kasvuhankkeita voi rahoittaa.

Tapani Aalto

kirjoittaja on Aallon Tilitoimisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja