Yleisradioverosta kulua yrityksille ja askaretta kirjanpitäjille

verokarhu-punainen-reppu-at-blogi-300x300Vuodesta 2013 alkaen peritään Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi vuotuista yleisradioveroa. Henkilön yleisradiovero on tulosta riippuen 50 – 140 euroa ja yhteisön yleisradiovero 140 – 3000 euroa.

Kirjanpidon ja tuloverotuksen kannalta yleisradioveroon on saatu sisällytettyä mukavasti knoppeja. Yhtymät kuten kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt eivät ole yleisradioverovelvollisia vaan ainoastaan yhteisöt, joiksi luetaan mm. osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset. Yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna liike- tai ammattitoimintaa taikka maataloutta. Jos siis noita toimintoja on harjoitettu, ”pääsee” yhteisö yleisradioverovelvolliseksi. Se taas, että paljonko veroa joutuu maksamaan, ratkeaa yhteisön kaikkien verotettavien tulojen yhteismäärän perusteella. Mukaan luetaan myös yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tulot. Liiketoiminta voi siis olla tappiollista, mutta tuottava henkilökohtainen tulolähde aikaansaa veronmaksun. Jos taas yhteisöllä on yksinomaan ns. henkilökohtainen tulolähde, pysytään verovelvollisuuden ulkopuolella.

Verohallinto on antanut 25.1.2013 monia esimerkkejä sisältävän hyvän ohjeen siitä kuinka yleisradioveron määrä kussakin tilanteessa lasketaan.

Ennakkoa yleisradioveroa varten ei peritä vielä kuluvana vuonna, vaan vasta vuodesta 2014 alkaen. Niinpä verohallinto ohjeistaa välttämään vuodelta 2013 määrättävästä yleisradioverosta johtuvan yhteisökoron maksamalla ennakon täydennysmaksua.

Vaikka yleisradiovero on tulon perusteella määrättävä vero, on se tietyissä tilanteissa verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Jos kirjanpitovelvollinen haluaa tehdä sentilleen oikean yleisradioveron jaksotuksen tilinpäätökseen, tulee hänen huomioida seuraavaa: Ensinnäkin laissa ei ole annettu ohjetta yleisradioveron jaksottamiseen, jolloin se tulisi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 22 §:n yleissäännöksen mukaan jaksottaa sen vuoden kuluksi, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Tätä myös verohallinto pitää ensisijaisena menettelynä. Toiseksi veroa maksetaan vasta jos verovuoden verotettava tulo on yli 50 000 euroa. Tuolloin veron määrä on 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta. Veron enimmäismäärä on 3 000 euroa johon päästään 867 142 euron verotettavalla tulolla. Kolmanneksi yleisradiovero on elinkeinotulosta vähennyskelpoinen. Jaksotettu yleisradiovero siis pääsääntöisesti pienentää sitä verotettavaa tuloa jonka perusteella sen määrä tulisi laskea.  Neljäs lisämauste veron oikeaoppiseen jaksotukseen on, että yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta.

Onneksi mainitussa verohallinnon ohjeessa on otettu huomioon myös EVL 22 §:ssä oleva viisas lausuma jonka mukaan vähäiset menoerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluiksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Kirjanpidon olennaisuuden ja informaation taloudellisen tuottamisen periaatteiden mukaisesti ainoa järkevä menettely onkin mielestämme, että yleisradiovero kirjataan kirjanpitoon ja vähennetään verotuksessa maksuperusteisesti. Kun yleisradioveron osuutta vuodesta 2014 alkaen maksetaan ennakkoveroina, tätä tulee kirjanpidossa seurata erillään muista ennakkoveroista, jotta vähennys voidaan vaatia oikeana tilikautena.

Muistettavaa kirjanpitäjälle tämän uudenkin veron knopeissa tuli lainsäädännön sallima riittävä määrä!

Tapani Aalto

kirjoittaja on Aallon Tilitoimisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja